Hyvin suunniteltu ja toteutettu valaistus kohottaa asukkaiden mielialaa ja lisää oman ympäristön arvostusta. Valaisimet kannattaa sijoittaa siten, että rakennus saa ulkonäöllistä ilmettä ja ulkoalueilla liikkuminen helpottuu. Rakennusten julkisivun, sisäänkäyntien ja ulko-ovien valaiseminen auttaa ympäristön havainnointia ja tilaan orientoitumista.
Asunnon ulkoportaiden ja muiden erityyppisten tasojen valaiseminen helpottaa pimeässä liikuttaessa. Ulko-oven luona tulee olla riittävästi valoa. Valaisimet kannattaa sijoittaa niin, että sisään tulija pystyy näkemään vaivatta esimerkiksi avaimenreiän.
Autopaikan, postilaatikon ja sisääntulo-oven välinen reitti on valaistava kunnolla, samoin ulkovarastot ja kulkuväylät pihan keskeisiin rakennuksiin.
Ulkovalaisimet tulee asentaa sellaiselle korkeudelle, ettei valo häikäise ohi kuljettaessa. Jos valaisin jostain syystä joudutaan asentamaan katseen tasolle, häikäisy voidaan estää suuntaamalla valo heijastimien avulla alaspäin.
Rakennusten seinille asennetut, suoraan sivulle valoa heijastavat valaisimet aiheuttavat aina häikäisyä. Valon tulosuunnan pitää olla ylhäältä alaspäin, tai valaisimen on valaistava ympäristön seinäpintaa, jolloin valo muuttuu epäsuoraksi. Valaisimia on järkevää asentaa myös räystäiden ja sisääntulolippojen alle, silloin ne valaisevat seinäpintoja, toimivat julkisivun valaisimina ja antavat valoa rakennuksen lähiympäristöön.
Jos ulkovalaisimina käytetään ns. puistovalaisimia, jotka heijastavat valoa sivusuuntaan, on valaisinpylvään oltava niin korkea, ettei ohikulkija häikäisty. Korkeat puistovalaisimet ovat käyttökelpoisia silloin, kun valoa tarvitaan suurille aloille. Muissa tapauksissa kannattaa käyttää matalia pienpylväsvalaisimia. Pienpylväsvalaisimet sijoitetaan 4Ŝ metrin ja korkeat puistovalaisimet 10൜ metrin välein. Välimatka riippuu myös siitä, kuinka tasaiseen valaistukseen pyritään. Opaalipallovalaisimia ei suositella niiden heikkojen valonjako-ominaisuuksien ja häikäisevyyden vuoksi.
Valaistaessa suurta, useita pikkuteitä käsittävää ulkoaluetta, voidaan valaistus toteuttaa merkitsemällä teiden risteys- ja käännöskohdat valopistein majakka-ideaa noudattaen. Suunnistamalla kohti seuraavaa valopistettä henkilö liikkuu kulkureittiä pitkin kuin laiva merellä, majakalta toiselle, valoja suuntimisessa apuna käyttäen. Kun valomajakat yhdistetään rakennusten julkisivujen valaistukseen, voidaan isojakin alueita valaista tyylikkäästi kohtuullisella valomäärällä.
Kasvien ja puiden valaiseminen antaa ympäristölle uudenlaista näyttävyyttä ja ilmettä pimeässä. Valaisimen valokeila tulee suunnata kohti valaistavaa kohdetta, mutta niin ettei se häikäise. Erityisesti vanhat puut, esim. männyt, on helppo valaista tyylikkäästi. Toteutuksessa voidaan käyttää edullisia ja varsin yksinkertaisia valaistusratkaisuja.
Jos ulkona käytetään liiketunnistimia valon sytyttämiseen, on valolähteenä käytettävä hehkulamppuja tai halogeenivalaisimia. Loistelamput syttyvät kovilla pakkasilla tarpeettoman hitaasti, ja toistuvat sytytykset lyhentävät tuntuvasti lampun elinikää. Liiketunnistinta parempi vaihtoehto on käyttää hämäräkytkintä, jolloin valo syttyy päivänvalon vähetessä. Energiaa säästävin vaihtoehto on ajastaa valo sammumaan yöajaksi kellokytkimellä.
Käytävillä keskimääräinen valaistusvoimakkuus tulisi olla yli 10 lx ja minimin yli 3 lx, jolloin valaistus täyttää kevyen liikenteen väylien valaistusluokan K2 vaatimukset. Pihojen pääkäytävillä tulisi kuitenkin soveltaa kevyen liikenteen väylien valaistusluokan K1 vaatimuksia, jolloin keskimääräinen valaistusvoimakkuus on yli 15 lx ja minimi yli 5 lx. Pihan toiminnallisilla ja risteysalueilla sekä muutoskohdissa tulisi valaistusvoimakkuuden olla 20ൺ lx ja pihan muilla alueilla 10൦ lx. Portaissa tulisi olla yli 15 lx valaistusvoimakkuus.
Ulkovarastoissa ja autotalleissa on käytettävä kostean tilan valaisimia. Opaalikupuvalaisimet sopivat tähän tarkoitukseen hyvin. Perinteiset kookkaat kaksikantaiset loisteputkivalaisimet ovat erityisen sopivia, sillä valotehoa tarvitaan runsaasti. Valaisinten lukumäärässä ja valotehossa ei kannata säästellä. Varasto- ja autotallitilojen minimivalomitoitus on 10 W/m€² loistelampputehoa, jolloin tilan valaistusvoimakkuus on vähintään 300 lx.
Autotallin valaisimia ei kannata sijoittaa keskelle kattoa, vaan mielellään molempiin päätyseiniin. Valoa tulee saada esteettömästi auton moottoritöihin ja erilaisiin puhdistustoimenpiteisiin. Periaatteena on saada valoa sivuseiniltä keskilattialle, eikä päinvastoin.
Varastotiloissa tilanne voi olla päinvastainen. Seinillä on usein paljon hyllyjä ja keskilattia on tyhjä. Valaisin tulee sijoittaa niin etäälle hyllyistä, että se antaa valoa tasaisesti alahyllyille saakka.
Innojok Oy - Sirrikuja 3 L 00940 Helsinki - Puh. 020 743 4200
- Fax 020 743 4201 - e-mail: innojok@innojok.fi - http://www.innojok.fi
Päivitetty: 31.1.10
Webmaster